Archive for tammikuu 2008

Vatsa yhä reistailee

tammikuu 30, 2008

Mulla on vatsa vielä jotenkin löysällä. Mä en enää oksenna ja maanantaina mä kakkasin ihan normaalisti, mut nyt mun kakka on sellaista nestemäistä ja mamman mukaan keltaista. Isukilla ei mee yhtää sen paremmin: se oksentaa kaiken syömänsä jonkin ajan päästä ulos ja ku se kakkaa, niin se kakka vaan suihkuu ulos ku vesi jostain hanasta. Se on saman väristä ku mun kakka, sellasta keltasta. Mamma on sanonu, et liikkeellä on jotain koirien vatsatautia. Se on kuulemma mahdollinen syyllinen meidän vatsojen reistailuun.

Me nukutaan isän kanssa yhä keittiössä ja mä meen varamaan parhaimman nukkumispaikan isän nenän edestä sillo ku mamma käskee mennä nukkumaan. Me päästään kuulemma takasi mamman sänkyy, kun tää vatsatauti on menny pois meiltä molemmilta.

Mainokset

Vatsa lenkuralla ja hirviö

tammikuu 27, 2008

Mulla on ollut vatsa jotenkin lenkuralla tänään. Mä oksensin ekan kerran mamman sänkyy ja sit viel tokan kerran viime yönä (mamma huom.: siis lauantain ja sunnuntan välisenä yönä) ja sen jälkee mulle ei oo maistunu mikää. Ne pakolla juotti mulle vettä tos joku aika sitte, ku mä en oo kunnolla ees juonu koko päivänä. Mä oksensin mamman mulle tarjoomat riisit sohville, mistä mamman äiti ei ollu riemuissaan. Must ne läjät oli oikeen taiteellisia.

Mä en oo tätä ennen sanonu, mut sanon sen nyt: mä en tykkää imureista (mulle se on hirviö). Mamma otti sen esiin tos päivällä ja mä katoin mamman äitin sängystä, ku mamma veteli sitä ihme juttua ympäri lattiaa ja välillä irrotti sen jonkun osan et siin oli vaan se musta putki. Se hirviö piti ihan mahotonta elämää. Välillä se sammu, mut ei kulunu kauaa ku se taas alotti sen hirveen metelöinnin. Se sai mut lopulta ahistettua nurkkaan, mut sitte mamma sammutti sen ja kanto mut sen hirviön viereen. En mä siit tykänny hiljasenakaan. Mamma onneksi lopetti imuroinnin ja mä pystyin rauhoittumaan.

Mun olo ei siis tällä hetkellä ole mitä hehkein, mut toivottavasti se on ohi huomenna. Mä nukun nyt tän yön isän kaa keittiössä. Huisia.

Kasvamista

tammikuu 12, 2008

Mulla heiluu hampaita! Se on mamman mukaan hyvä juttu.  Se on kuulemma merkki siitä et musta on tulossa aikuinen. Mulla on ilmeisesti lähteny jo muutama, ainakin mamman mukaan. Kuulemma se näki verta mun yhessä lelussa, joten siitä päättely. Tällä hetkellä mulla heiluu vasemmalla alhaalla yks hammas ja sitten oikealla alhaalla mun kulmuri. Uudet hampaat ei kuitenkaan tuu heti, joten mulla saattaa olla tiedossa hampaaton kausi. Tai sitten ei.

Mamma kävi äitinsä kanssa ostaa mulla lisää uusia pukuja. En mä niistä oikeen jaksa välittää, mut niitten pukeminen päälle ja ottaminen pois on ärsyttävää. Ai niin, ne osti mulle uuden hihnan. Mun pinkin värinen hihna ei enää kelvannu mammalle, joten ne osti uuden. Se uus hihna on musta ja tehty nahasta. Se on kivan pitkä. Ja se on kuulemma hihna, joka tulee oleen mulla aina ja ikuisesti. Näkis vaan.

Mamma oppi mun kaa tossa yks päivä istumisen jalon taidon. Mamma sanoo mulle istu ja mä mieleenkiinnon mukaan joko meen istumaan tai sitten en. Mä saan kummiskin aina (tai no melkeen aina) makupalan siitä, et meen istumaan, joten se kannattaa. Myös pöydällä olemista ollaan harjoteltu, kuulemma joitain näyttelyitä varten. Siitä ohuesta narusta minkä mamma laittaa lähes päivittäin mun kaulaan en voisi vähempää välittää. Mun pitää se kaulassa seurata mammaa sen sivulla. Mä saan melkein aina namii siitä.

Mamma on otellu musta taas kuvia. Ei kiva

Ihmeellisiä nämä maanantait

tammikuu 6, 2008

Viime maanantaina tapahtu jotain, ihan niin kuin edellisenä maanantainaki. Oli jonkin aikaa rauhallista, mut sitte alko kuulua pamauksia ulkoa. Mä olin ihan hämmentyny, mut ku mamma ei reagoinu mitenkää niihin päätin mäkin olla välittämättä niistä. Ku me mentiin ulos nii ne pamaukset kuulosti yhä kovemmilta. Mä pysähtelin kuuntelee niitä aina ku pamahti. Mut mä olin urhee verattuna mun isään, joka alko tärisemään ja meni piiloon. Mamma ja sen äiti etti sitä ku isukin piti käydä ulkona. Ne löys sen mamman äidin vaatehuoneesta kaiken kauimmaisesta nurkasta. Mamma kisko sen sieltä pois ja sen äiti käytti isukin nopee ulkona. Isä ei tykänny niistä pamauksista yhtää ja tärisi varmaa koko sen ajan ku niitä pamauksia tuli. Me oltii jo mamman kaa sängyssä sillo ja se täris siinä mamman pään vieressä. Välillä se nous mamman päälle kuuntelemaan niitä pamauksia, mut kyl se sit lopulta meni peiton alle mahdollisimman lähelle mammaa. Se oli jännä ilta, joka kuulemma on vaa kerran vuodessa.

Muute viikko on menny aika normaalisti ku mamma on ollu lomalla meiän kaa. Sen äiti meni takasi töihi keskiviikkona ja oli aika jännä nähdä sitä vasta illalla ku se tuli takasi kotiin. Mamma ku nukkuu pitkää ja sen äiti on ehtiny jo lähtee sillo ku mamma herää.

Nyt sitten huomenna maanantaina mamma menee takasi kouluu.

On nää maanantait ollu ihmeellisiä.