Mun elämässä ei oikeen mitään ihmeellistä kuulu, joten mä päätin kertoa jotain mun isästä, jota Rudyksi haukutaaan.
Mamman kertoman mukaan isukki tuli niille vuoden 2006 kesällä. Se oli jonkin aikaa niillä, kunnes jostain syystä mamman isä kävi hakemassa sen pois. Isukki kuitenkin palautettiin aika pian takaisin. Tuolloin siis mamman luona asui mun isomummi Uzi, joka jouduttiin lopettamaan kuitenkin saman vuoden syksyllä. Isukki on herkkää tyyppiä (jos mamma ja sen äiti kinastelee, isukki menee jonnekin piiloon) ja se masentui Uzin poismenosta. Sitten seuraavana syksynä mä ilmaannuin ”piristämään” arkea. Isukki ei kuulemma osannut odottaa mua lainkaan ja oli pari ekaa päivää hämmentynyt. Mamman mukaan me ollaan sen mielestä hauska parivaljakko.
Isukilla on hauska tausta: se on syntynyt Jenkeissä, josta se muutti Unkariin ja eleli siellä, välillä käyden näyttelyissä muissa maissa ja ehkä ”naisissa”. Sen jälkeen mun kasvattaja kävi hakemassa sen pois sieltä Unkarista ja se muutti Suomeen. Isukki on kuulemma ollu ihan kunnon näyttelykoira, mutta yks päivä se päätti, että näyttelyt oli nähty juttu eikä viitsinyt enää esiintyä kunnolla. Se täällä Suomessa kuulemma nukahti kesken kehää ja mun kasvattajalla oli täysi työ saada se aktiivisemmaksi. Isukki ei ole ollut montaa vuotta Suomessa, mutta pisimmän ajan se on kuitenkin viettänyt nyt mamman ja sen äidin kanssa.
Mä kutsun tätä koiraa isukiksi, mutta mamma ja sen äiti kutsuu sitä Rudyn lisäksi Poikkeliksi tai Poikkeloksi. Jotain väännöksiä ne on sanasta poika.
Tässä oli nyt jotain stooria mun isästä. Enempää ei nyt tuu mieleen.
Vastaa